leenae

Juhannus on hyvä ajankohta torjua vieraskasvilajeja. Pyhien ja vapaiden aikana vietetään paljon aikaa ulkona, mökeillä ja vapaa-ajan ”työleireillä”. Keskikesän aikaan monet vieraskasvilajeista on myös helppo tunnistaa. Haastamme puutarhaväen torjumaan vieraiden lajien hallitsematonta leviämistä. Mottomme on, ”varttivieraissa”. Omasta lähiympäristöstä kannattaa aloittaa. Jo pieni, lyhytkestoinenkin kitkentä estää leviämistä. Totta kai, paras olisi, että naapuritkin saa houkuteltua mukaan ja että ”vierasvartteja” sijoitellaan useampaan kohtaan kasvukautta, mieluiten kasvukauden alkuun. 

Muodostetaan uusi juhannusperinne! Lupiinit maljakkoon ja sen jälkeen nuotioon. 

Vieraskasvilajeja torjumaan! 

Vieraslajiksi kutsutaan Suomen luontoon alun perin kuulumatonta lajia, joka on levinnyt alueelle ihmisen tietoisella tai tahattomalla vaikutuksella. Vieraskasvilajit kasvavat ja leviävät nopeasti peittäen alleen alkuperäiset lajit. Pahimmassa tapauksessa ne aiheuttavat terveydellistä haittaa ja alueen käyttöarvon alentumista. Vieraskasvien siemenet leviävät helposti yleensä puutarhajätteiden, siirtomaiden, vesistöjen tai lintujen matkassa. Vieraskasvien torjuntatyöt kannattaa tehdä alkukesästä ennen siementen muodostumista, jolloin jäte on helpompi hävittää ja hävitettävää kasvimassaa on vähemmän. 

Tutut vieraat eli lupiini, jättipalsami, jättiputki ja kurtturuusu

Tienpientareilla alaa ketokasveilta valtaa monivuotinen lupiini, joka tuottaa vuodessa runsaan siemenpankin. Pienten lupiinikasvustojen leviämisen voi torjua kitkemällä kasvin juurineen maasta, laajemmat kasvustot kuihdutetaan niittämällä 3-4 kertaa kasvukauden aikana.

Jättipalsamia esiintyy eniten kosteilla alueilla kuten vesistöjen ja ojien varsilla sekä rantametsiköissä. Yksivuotisen jättipalsamin saa hävitettyä helposti kitkemällä tai niittämällä laajemmat alueet. Kasvijäte tulee kerätä pois huolellisesti ja hävittää esim. kuivattamalla ja polttamalla, jottei se pääse juurtumaan uudestaan.

Jättiputki erottuu muista kasveista poikkeuksellisen kookkaalla lehdistöllään ja korkealla kukinnollaan muodostaen tiheitä kasvustoja. Jättiputken kasvineste aiheuttaa palovamman kaltaisia ihomuutoksia sekä muita allergisia oireita. Jättiputken tehokkain torjuntakeino on kemiallinen torjunta, mutta pienempiä esiintymiä voi myös peittää muovilla tms. katteella sekä näännyttää tehostetulla niitolla. Kukinnot katkaisemalla ja polttamalla estetään uusien siementen kehittyminen.

Kurtturuusu leviää hallitsemattomasti etenkin hiekkarannoilla ja tienvarsilla muodostaen läpitunkemattoman, piikikkään tiheikön. Pienimmät taimet voidaan kitkeä maasta käsin, mutta laajempien kasvustojen juurakoiden poistamiseksi tarvitaan yleensä konetyötä. Muutaman vuoden ajan tehty näännytys versoja katkaisemalla kuihduttaa sekin lopulta koko pensaan.

Lisätietoa vieraslajeista ja niiden torjunnasta: www.vieraslajit.fi  tai www.maajakotitalousnaiset.fi/vuodenmaisemateko

Teksti: Riikka Asunmaa ja Leena Elenius